1. Tehdashankkeen onnistuminen vaatii enemmän kuin teknista osaamista

Suurissa tehdashankkeissa onnistunut lopputulos syntyy siitä, kuinka hyvin tuotanto, logistiikka, automaatio ja muut liiketoimintaprosessit toimivat yhdessä.

-Jos kokonaisuutta ei ole koordinoitu oikein, voi se pahimmillaan johtaa siihen, että prosessit ja järjestelmät eivät toimi suunnitellusti. Tämä puolestaan johtaa siihen, että asiat täytyy suunnitella ja rakentaa useamman kerran. Eli hintalappu nousee ja käyttöönotto lykkääntyy, kertoo Kodumin asiantuntija Hans Dumbrajs.

Kodum on ollut mukana useissa tehdaslaajennuksissa ja uusien tehtaiden käyttöönotossa. Päävastuunamme on ollut integraatioiden suunnittelu ja toteutus osana laajoja kansainvälisiä hankkeita.

Viimeisimmässä hankkeessa kyse oli hyvin merkittävästä tehdaslaajennuksesta, joka kaksinkertaisti tehtaan kapasiteetin. Kyseisessä projektissa suunniteltiin ja toteutettiin sisäisen ja ulkoisen logistiikan, kunnossapidon, oston sekä myynnin integraatiot. Vastuullamme olivat muun muassa SAP IS-, SAP PO- liittymien toteutus sekä SAP ERP:n konfigurointi ja ohjelmointi.

Tässä tekstissä kerromme kyseisen tehdashankkeen etenemisestä sekä toteutuksesta.

●     Mitä tehtiin: Tehtaan logistiikan, kunnossapidon, ulkoisen ja sisäisen logistiikan SAP-integraatioiden suunnittelu sekä toteutus.

●     Miten: Kodum vastasi integraatiokokonaisuuden koordinoinnista, arkkitehtuurista sekä SAP-liittymien toteutuksesta monitoimittajaympäristössä.

●     Lopputulos: Tehdas ja järjestelmät saatiin käyttöön aikataulussa korkean automaatioasteen ja sujuvien prosessien tukemana.

Tehdashankkeissa monitoimittajaympäristö vaatii kokonaisuuden ymmärtämistä

Kodum tuli mukaan tähän tehdashankkeeseen siinä vaiheessa, kun päätös tehtaan rakentamisesta oli jo tehty, toimittajat valittu ja työmaa käynnissä. IT-projekti oli alkamassa, ja asiakkaalla oli selkeä näkemys siitä, millaista SAP-kumppania projektiin haluttiin.

-Asiakas halusi nimenomaan meidät mukaan projektiin aiempien kokemusten perusteella. Roolimme ei rajoittunut pelkästään tekniseen toteutukseen. Osallistuimme mukaan jo prosessien suunnitteluvaiheeseen ja autoimme määrittämään, miten integraatiot voisivat tukea prosessien automatisointia mahdollisimman tehokkaasti, Hans sanoo.

Tehdashankkeissa mukana on usein suuri määrä toimittajia. Tässä projektissa toimijoita oli kaiken kaikkiaan satoja ja IT-projektissakin luluisia.

-Hankkeessa liikuttiin jatkuvasti eri prosessien ja toimittajien välillä. Yhtenä päivänä fokus oli ulkoisen logistiikan toimituksissa, toisena korkeavaraston automatisoinnissa ja kolmantena tuotantolinjojen raaka-ainetoimituksissa. Juuri tällaisessa ympäristössä kokonaisuuden hallinta korostuu, Hans jatkaa.

Jos jokainen toimittaja katsoo vain omaa osa-aluettaan, syntyy helposti tilanteita, joissa järjestelmät eivät lopulta keskustele keskenään suunnitellulla tavalla.

-Monessa projektissa toimitaan tarkasti speksien mukaan, mutta jos kokonaisuutta tai asiakkaan todellista tavoitetta ei ymmärretä, väärinymmärryksiä syntyy helposti. Pahimmillaan eri toimittajat rakentavat järjestelmiä, jotka eivät lopulta ole yhteensopivia, Hans summaa.

Automaatio näkyy konkreettisesti tehtaan arjessa

Hankkeen keskeinen tavoite oli rakentaa mahdollisimman pitkälle automatisoituja prosesseja. Yksi konkreettinen esimerkki löytyy asiakastoimituksista.

Kun asiakas tekee tilauksen, järjestelmä suunnittelee toimituksen ja välittää tiedot automaattisesti valitulle kuljetusyritykselle. Tämän jälkeen kuljetusyritys varaa noutoajan, tieto siirtyy kulunvalvontaan ja rekan saapuessa portille järjestelmä tunnistaa rekisterikilven automaattisesti.

Tämän jälkeen korkeavarasto aloittaa tuotteiden keräilyn automaattisesti, kuljettaja saa tiedon oikeasta lastauslaiturista ja tuotteet siirtyvät lastaukseen automaattitrukeilla. Kun lastaus on valmis, järjestelmä tunnistaa tilanteen ja avaa poistumisen portilta.

-Ideaalitilanteessa koko prosessi toimii ilman asiakkaan henkilökunnan osallistumista. Automatisoidut prosessit tuovat asiakkaalle konkreettisia hyötyjä, kuten sujuvampaa toimintaa ja merkittäviä kustannussäästöjä, Hans toteaa.

Virhehallinta on osa toimivaa kokonaisuutta

Suurissa integraatioympäristöissä automaattinen poikkeustilanteiden käsittely on hyvin tärkeä. Siksi myös poikkeustilanteiden hallinta suunniteltiin osaksi kokonaisuutta.

Kodum vastasi projektissa virhehallinnan ja prosessien tilanhallinnan määrittelystä. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sanomien automaattista uudelleenlähetystä yhteysongelmissa, kattavaa lokitusta, hälytyksiä sekä tapahtumien jäljitettävyyttä.

-Prosessien poikkeukset pitää huomioida integraatioissa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä virhehallinta tarkoittaa sitä, että ongelmatilanteet pystytään hallitsemaan automaattisesti ja prosessien eteneminen voidaan jäljittää myös jälkikäteen, Hans sanoo.

Lopputuloksena tehdas käyttöön aikataulussa

Projektin lopputuloksena tehdas ja järjestelmät saatiin käyttöön aikataulun mukaisesti. Onnistumisen taustalla oli erityisesti kokonaiskuvan ymmärtäminen – eli liiketoimintaprosessien, teknologian ja asiakkaan tavoitteiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tapahtumapohjainen integraatioarkkitehtuuri varmisti prosessien tilanhallinnan hajautetussa järjestelmäympäristössä. Samalla korkea automaatioaste mahdollisti tehokkaat ja sujuvat prosessit heti käyttöönotosta lähtien.